Mikä ihmeen pöperöpää?
No tänään kuitenkin ompelin pupunkorvia, kolmin kappalein. Aloitin joskus ennen iltakymmentä ja valmista tuli juuri ennen puoltayötä. Nyt tässä langanpäitä saksin vielä, jotta saadaan pupunkorvat kuvattua :)
Huomenna on nimittäin palmusunnuntai ja virpomispäivä. Viime vuonna meiltä lähtivät liikenteeseen noita kissansa kanssa, toissa vuonna oli pari pupua ja siihen päädyttiin taas, tosin nyt pupuja on sitten kolme. Tuo puolivuotias Pimuhan osaa toki virpoa, luultavasti keskittyy oksan ja sen koristeiden pyydystämiseen suuhunsa, mutta ajatus lienee tärkein.
Pupupukuihin päädyin, koska ne on helppoja toteuttaa. Noitaneidille vaatteita toki aina löytyy, mutta kissan asuste olisi sama kun viime vuonna ja Pimu jäisi ilman asianmukaista asua, ei se pupu noidan ja kissan joukkoon oikein sovi ;) Ne on sit pupuja taas ja sillä hyvä.
Meillä kun on jokaisella muksulla l.valkoinen ruskovillan villahaalari, mikäpä sen parempi asu pupulle, päähän saman sarjan kypärämyssy, mitäpä sitä muuta tarvitsee?
No ne korvat tietysti!
Ja tässä ne nyt sitten on! Yhet pupunkorvat meillä on, mutta eräät valopäät on rikkonu ne tapellessaan. Niistä sitten kaavan piirsin. Valkoista fleeceä on hieman jäänyt noista vaippaompeluista, joten hyötykäyttöä sillekkin silpulle löytyi taas, loput voi käyttää nepparivahvikkeina ruokalapuissa, eli hyötykäytön maksimointia selkeesti.
Mutta noihin korviin siis, vaikkakin mua edelleen ihmetyttää se pöperöpää. Korvissa on siis 2x fleece, ompelin yhteen ja käänsin, jonka jälkeen ompelin keskelle tytöille vaaleanpunaisen ja pojalle vaaleanruskean keskiosan. Näin saatiin aikaan kuja ohuelle rautalangalle, jonka avulla korvia voi taivutella eri asentoihin. Sitten vielä tuollainen äärettömän tyylikäs hikinauha/panta, johon korvat kiinnitettiin ja valmista tuli. Ei ne kyllä tuolleen tasossa miltään näytä, mut toivottavasti ne on päässä sitten paremman näköset.
Pupulla on pitkät korvat ja pöperöpää,
Pupulla on pitkät korvat ja pöperöpää,
Pistää päänsä piiloon, luulei ettei nää,
susihukka pientä hännäntöpökkää!
Meiän pupuilla ei muuten ole sitä häntää.. Mutta en kyllä ala millään hakaneuloilla noita villapukuja rei'ittämään, tietysti jollain irtovyöllä hännänkin mukaan sais, mut onko se nyt niin justiinsa? Turvaistuimissa ne kuitenkin istuvat valtaosan päivästä huomenna, kun ajellaan virpomassa mummit, mammat, kummit ja kaimat.. Häntä on siis turha. Kunhan on pitkät korvat.. Niin ja se pöperöpää
No tänään kuitenkin ompelin pupunkorvia, kolmin kappalein. Aloitin joskus ennen iltakymmentä ja valmista tuli juuri ennen puoltayötä. Nyt tässä langanpäitä saksin vielä, jotta saadaan pupunkorvat kuvattua :)
Huomenna on nimittäin palmusunnuntai ja virpomispäivä. Viime vuonna meiltä lähtivät liikenteeseen noita kissansa kanssa, toissa vuonna oli pari pupua ja siihen päädyttiin taas, tosin nyt pupuja on sitten kolme. Tuo puolivuotias Pimuhan osaa toki virpoa, luultavasti keskittyy oksan ja sen koristeiden pyydystämiseen suuhunsa, mutta ajatus lienee tärkein.
Pupupukuihin päädyin, koska ne on helppoja toteuttaa. Noitaneidille vaatteita toki aina löytyy, mutta kissan asuste olisi sama kun viime vuonna ja Pimu jäisi ilman asianmukaista asua, ei se pupu noidan ja kissan joukkoon oikein sovi ;) Ne on sit pupuja taas ja sillä hyvä.
Meillä kun on jokaisella muksulla l.valkoinen ruskovillan villahaalari, mikäpä sen parempi asu pupulle, päähän saman sarjan kypärämyssy, mitäpä sitä muuta tarvitsee?
No ne korvat tietysti!
Ja tässä ne nyt sitten on! Yhet pupunkorvat meillä on, mutta eräät valopäät on rikkonu ne tapellessaan. Niistä sitten kaavan piirsin. Valkoista fleeceä on hieman jäänyt noista vaippaompeluista, joten hyötykäyttöä sillekkin silpulle löytyi taas, loput voi käyttää nepparivahvikkeina ruokalapuissa, eli hyötykäytön maksimointia selkeesti.
Mutta noihin korviin siis, vaikkakin mua edelleen ihmetyttää se pöperöpää. Korvissa on siis 2x fleece, ompelin yhteen ja käänsin, jonka jälkeen ompelin keskelle tytöille vaaleanpunaisen ja pojalle vaaleanruskean keskiosan. Näin saatiin aikaan kuja ohuelle rautalangalle, jonka avulla korvia voi taivutella eri asentoihin. Sitten vielä tuollainen äärettömän tyylikäs hikinauha/panta, johon korvat kiinnitettiin ja valmista tuli. Ei ne kyllä tuolleen tasossa miltään näytä, mut toivottavasti ne on päässä sitten paremman näköset.
Pupulla on pitkät korvat ja pöperöpää,
Pupulla on pitkät korvat ja pöperöpää,
Pistää päänsä piiloon, luulei ettei nää,
susihukka pientä hännäntöpökkää!
Meiän pupuilla ei muuten ole sitä häntää.. Mutta en kyllä ala millään hakaneuloilla noita villapukuja rei'ittämään, tietysti jollain irtovyöllä hännänkin mukaan sais, mut onko se nyt niin justiinsa? Turvaistuimissa ne kuitenkin istuvat valtaosan päivästä huomenna, kun ajellaan virpomassa mummit, mammat, kummit ja kaimat.. Häntä on siis turha. Kunhan on pitkät korvat.. Niin ja se pöperöpää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti